30.9-1.10 Elko
Viimeinen yö hotellissa ennen Brendalle ja Paulille menoa. Hotelli oli ** ja hinnaltaan reissun halvin.
Yllättäen se oli siisti ja hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Jopa aamiainen oli Ok.

29.9-30.9 Willemucca
Aamulla koukkasimme Virginia Cityn kautta. Se on kultaryntäykseen aikana noussut kaupunki joka kuihtui muutamaa vuosikymmentä myöhemmin kun kultasuoni ehtyi. Kaupungin pääkatu on lailla suojeltu joten tuntui kuin olisi palattu 1800 luvulle. Hylätyistä kaivostoimintaan liittyvistä rakenteista ja välineistä tuli jotenkin surullinen olo. Matka kohti Willemuccaa jatkui pikkuista kiemuraista tietä pitkin highwaylle jota myöten matka jatkui 75 mailin tuntivauhtia, radio soitti countrya ja aurinko paistoi. Kyllä kelpasi ajella. Perillä odotti pikkuinen huone mutta tämä on vain toiseksi viimeinen yöpaikka ennen Brendalle ja Paulille menoa Salt Lake Cityyn.

Virginia City

Kaivosmuseo

Kaivoskärry?

Tyhjää hyväkuntoista tietä riittää

28.9-29.9 Carlson City
Matka Renosta oli niin lyhyt että päätimme koukata Tahoe Laken kautta.
Se oli hyvä valinta sillä jo menomatka oli upeaa vuoristomaisemaa.Itse järvimaisema oli upea.
Vesi oli kirkasta mutta ilmeisesti hyvin kylmää. Rannalla oli upeita huviloita, niihin on uponnut rutosti rahaa. Carson City oli tyypillinen pikkukaupunki jonka keskustan pääkatu oli remontissa, tietyö loppui juuri ennen hotellia joten kiertotie vei suoraan hotellin kohdalle.
Hotellin mainostaulu lupasi DeLuxe aamiaista, sitä siis odotettiin innolla :-). Aamulla pyyhälsimme aulaan, mitä ihmettä missä aamiainen tarjoillaan? Olin pyyhältänyt respatiskin ohi, Päivi nauroi että tuossahan se on respan tiskillä. Tuosta sainkin kuulla koko päivän :-) Tarjolla oli muoviin käärittyjä paahtoleipiä, yugurttia, baageleita, kylmiä kananmunia, tuoremehua ja maitoa termarissa sekä kahvia. Varsinainen DeLuxe aamiainen todella.

26.9-28.9 Reno
Alueelta oli hieman vaikea löytää muita kuin kasinohotelleja mutta löytyi kuitenkin vaatimaton majapaikka kohtuulliseen hintaan. Econo Lodge osoittautui varsin kotoisaksi hotelliksi jossa oli reissun paras ja siistein isohko uima-alla. Vesi oli vähän turhankin lämmintä mutta virkisti se kuitenkin kun varjossa oli +31C ja auringossa paljon enemmän. Illemmalla käytiin kiinalaisessa syömässä ja paluumatkalla saatiin ostettua adapterisetti Seligmaniin unohtuneen adapterin tilalle. (Viime tipassa sillä aamulla parranajokone surahti viimeisen kerra, akku tyhjä)

23.9 - 26.9 Sacramento
Ensimmäinen ja viimeinen päivä meni altaalla loikoillessa.
Tarkoitus oli käydä San Franciscossa jo lauantaina 24.9 mutta Megabussi oli loppuun myyty.
Netistä sai tilattua Megabussin matkan klo 9:30 San Franciscoon ja paluun klo 17:40.
Megabussin pysäkille mentiin pikaratikalla (2.75$ per lippu) Megabussin liput maksoivat 66$ yhteensä. San Franciscossa käveltiin ensin meren rantaan, Market pysäkillä hypättiin antiikkiseen ratikkaan F. Kuski kertoi ystävällisesti että samalla 2.25$ lipulla voi huristella koko päivän mutta kuuluisiin kaapeliratikoihin se ei käy. Ratikalla matkustimme Pier 39:lle jossa bongasimme merileijonat, Golden Gate ja Alcatrasin vankilasaari näkyivät myös sieltä hyvin.Päivä oli niin aurinkoinen ja lämmin että tapahtui sellainen ihme että kävimme viinakaupassa ja ostimme vain pullon vettä!

22.9-23.9 Morro Bay
Matka Los Angelisista sujui ilman ongelmia, yksi ruuhkainen osuus oli kolarin takia mutta sen jälkeen matka sujui joutuisasti tänne Morro Bayhin.
Tämä on pieni kaupunki meren rannalla mutta todella tuulinen, ainakin tänään.

Morro Rock

19.9 - 22.9 Los Angeles

Matka Barstowista kesti vain 1,5 tuntia, minkäänlaisia vaikeuksia ei ollut. Pari risteyshässäkkää mentiin läpi onnistuneesti navigaattorin avulla. Best Western hotelli on Ok, uitu on ahkerasti ja pesty matkan aikana kertynyt likapyykki. Pesu maksoi 2$ ja kuivaus saman verran. Eilen käytiin L.A:n keskustassa. Heti aamusta suunnattiin kohti Covinan rautatieasemaa, auto saatiin parkkiin pysäköintitalon, sitten mentiin maksamaan pysäköintimaksua 2$... Maksu vain luottokortilla mutta Visasta tulee herja, ei kelpaa.... Parkkihallin toisessa nurkassa oli pari työmiestä, siispä sinne pari dollaria kädessä selittämään tilanne, toinen miehistä tuli maksamaan pysäköinnin joten pääsimme jatkamaan matkaa juna-asemalle. Sielläkin vastassa oli automaatti mutta 15,50$ maksu onnistui.
Matka kesti vajaat 40 min. L.A. Union Stationilla ostettiin 1 päivän metroliput 7$ automaatista tietty luottokortilla. Huristeltiin ensin Hollywood Boulevardille katsomaan tähtiä jalkakäytävällä sekä Hollywood kylttiä joka näkyi läheisen vuoren rinteellä. Sieltä jatkoimme 7th streetin metroaseman kautta Santa Monicaan menevälle metrolle. Kävelimme Santa Monica Pierin päähän asti, matkalla nautimme pari jäätelöpalloa. Pieriltä tullessa kävimme syömässä China Townissa, ruoka oli hyvää ja annokset suuria mutta myös aika arvokkaita, tuli syötyä reissun toistaiseksi kallemmat ruuat.
Vaan ei hätää, hotellimme vieressä on Ikea joten tänään nautimme hyvällä halulla lihapullia, muusia ja puolukkahilloa 5,44$ . Koska Ikeasta ei voi poistua ilman että syö hodarin 0,75$ niin toki nekin syötiin.

Jykevä veturi

Barstow 18.9 - 19.9
Ayres hotelli Barstowissa oli lepohetki ennen oletettuja Los Angelesin ruuhkia. Hotelli oli siisti ja aamiainen oli hyvä, varsinkin pekoni olisi saanut sisareni hyrisemään tyytyväisyydestä. Alue oli täynnä Outlettejä jostain syystä? Uima-allas oli sisällä ja siellä oli kuuma, ihan ok silti.

Seligman 16-18.9

Matka Las Vegasista sujui joutuisasti ilman ruuhkia. Seligmanissa meitä odotti DeLuxe inn motelli. Olimme varanneet vain yhden yön mutta saimme varattua vielä toisenkin. Respassa oli Intialainen papupata jonka puheesta ei meinannut tulla loppua kun huomasi että olemme Suomesta ja kun kuuli että olemme käyneet Intiassa. Huone on siisti ja viihtyisä, siisteydestä huolehtii vanhempi lady joka on erittäin ystävällinen ja avulias! Seuraavana aamuna lähdimme noin 1,5 tunnin matkan päässä olevalle Grand Canyonille. Sisäänpääsy maksaa 30$ per autokunta. Hintaan sisältyy maakaasulla kulkevat bussit jotka kulkevat nähtävyydeltä toiselle hop-off hop-on periaatteella. Todella kätevää ja ympäristöystävällistä. Maisemat olivat näkemisen arvoiset, kuvat tai tv ei pysty välittämään näkymien mahtavuutta.

13.9 - 16.9 Las Vegas
Heti Arizonan puolella alkoivat sellaiset maisemat että oli vaikea pitää katse tiessä!
Suncoast hotelli ilahdutti meitä päivittämällä standardihuoneemme sviitiksi.
Sää täällä on ollut kaunis ja kuuma. Onneksi hotellissa oli viileä uima-allas.
Tänään kävimme bussilla Las Vegaisin keskustassa, bussi lähti hotellin parkkipaikalta ja maksoi 2$ per nuppi.

Suncoast hotelli ja kasino

Salt Lake City 9.9 - 13.9
Brenda oli meitä vastassa matkalaukkuhihnan luona. Paul odotteli hienon autonsa kanssa ulkopuolella. Amerikkalaiseen tyyliin huoneeseemme kuului oma kylpyhuone. Seuraavana aamuna tunnin ajomatkan jälkeen pääsimme syömään aamiaista upeisiin maisemiin (Sundance) . Siellä tapasimme myös serkkumme Kenin ja hänen vaimonsa Suen, he olivat todella mukava pariskunta.
Sunnuntaina kävimme Salt Laken keskustassa kuuntelemassa Tabernaakkelikuoroa. Oli hieno kokemus! Maanantaina kävimme talviolympialaisten maisemissa Park Cityssä. Tiistai aamuna Saimme kyydin Paulilta autovuokraamon josta saimme käyttöömme Nissan Altiman.

                                                               Brenda minä ja Ken

Tabernaakkelikuoro

Chicago 6.9.2016 - 9.9.2016

Helsinki-Vantaalla ihmeteltiin kun emme saaneet tulostettua automaatista matkalaukkutarroja,

Syy oli Amerikan lento, ei kuulunutkaan saada. Ne tulostetaan drop tiskillä.

Lento Helsingistä oli pahasti myöhässä, kone rullaili vielä Arlandan kentällä kun meidän olisi pitänyt olla jo lähtöportilla. Onneksi lähtö oli samasta terminaalista. Näytöllä ei näkynyt enää lennon porttia mutta läheiseltä portilta saatiin tarvittava tieto. Juoksujalkaa rynnättiin passin tarkastukseen ja lähtöportille 58. Taidettiin olla viimeiset :-) Chicagoon saavuttiin 8 tunnin ja 40 minuutin kuluttua. Maahantuloilmoitus tehtiin automaatilla, otettiin pärstäkuvat ja sormenjäljet. Sitten mentiin maahantulovirkailijan luokse kuten ennenkin. Seuraavaksi jännitettiin tulevatko matkatavarat, jee tulivat ensimmäisten joukossa. Lopuksi oli vielä viimeinen tiski johon jätettiin naamakuvilla varustetut tulosteet itsepalvelumaahantuloautomaatilta. Edelliset jonossa lähetettiin tullisetien syyniin, me päästiin maahan, ollaan vissiin niin rehellisen näköisiä. Automaattijuna vei meidät terminaaliin yksi josta lähti juna keskustaan. Automaatti ei huolinut luottokortteja vaikka olisi pitänyt. Laite ei myöskään anna vaihtorahaa takaisin joten on syytä varata lippuun 5$ per nuppi, lipulla saa vaihtaa kaksi kertaa, se on voimassa kaksi tuntia. Junalla mentiin asemalle Chicago josta hypättiin bussiin 66, se tuli aivan hotellin viereen. Sisään kirjoittautuminen sujui ilman ongelmia.

                                                                      Navy pier